Meneeko aika lomalla nopeammin tai hitaammin kuin töissä tai koulussa ollessa? Kyllä vastaa moni. Mutta mitä aika ja ajan laskeminen oikein on?
Monet ajanlaskuun liityvät käsitteet keksittiin muinaisessa Babyloniassa. Mutta babylonialaisetkin olivat saaneet vaikutteita vanhemmasta egyptiläisestä kalenterista.
Babylonialaiset laskivat kuukauden pituuden kuun vaiheiden mukaan. Kuu kiertää uudestakuusta täyteen ja takaisin uuteen noin 30 vuorokaudessa. Mutta mistä tulee ajatus vuorokauden 24 tunnista? Luin jostakin, että vuorokauden pituus – jako 24 tuntiin – tulisi siitä, että taivaanrannan kiertävässä eläinradassa on 12 tähdistöä. Näiden mukaan päivä ja yö jaettiin 12 tuntiin. Tämän väittämän totuusarvosta en tiedä. Mutta joka tapauksessa vuorokautemme on jaettu 24 tuntiin; asia voisi olla tietysti toisinkin.
Tunnin jako 60 minuuttiin ja minuutin jako 60 sekuntiin juontuu myös babylonialaisilta. Mutta miksi sekunti jakaantuu sadasosiin eikä kuudeskymmenesosiin? Ehkä siksi, että babylonialaiset eivät tarvinneet sekuntia pienempiä ajanyksiköitä vaan tyhmille eurooppalaisille oli helpompaa jakaa asiat 100-lla kuin 60-llä?
Babylonialaisten kuunkiertoon perustuvassa kalenterissa vuoden pituudeksi tuli 354 vuorokautta. Julius Caesarin aikana roomalaiset kehittivät kalenteria niin, että vuoden pituudeksi muodostui 362,25 vuorokautta. Tähän lisättiin joka neljäs vuosi yksi karkauspäivä. Yhtenä pyrkimyksenä tässä juliaanisessa kalenterissa oli pitää vuodenajat "oikeilla kohdillaan" Vuoden pituuus muodostui suunnilleen oikeaksi: vuoden pituus oli 11 minuuttia todellista pitempi. Vuoteen 1600 mennessä heittoa ”todelliseen kalenteriin” oli tullut jo kaksi viikkoa.
Siksi 1500-luvulla paavi Gregorius XVIII:n määräyksestä otettiin käyttöön tarkempi gregoriaaninen kalenteri. Siinä kahteen nollaan päättyvät vuodet ovat karkausvuosia vain jos ne ovat jaollisia 400:lla. Eli vuosi 2000 oli karkausvuosi, mutta vuosi 2100 ei ole karkausvuosi.
Nykyisin aikaa mitataan tarkemmin. Vuonna 1967 päätettiin, että sekunnin pituus on 9 192 631 770 cesium-atomin energiatilojen muutoksesta johtuvan värähtelyn jaksoa. Koko ajan pyritään ja päästään tarkempiin lukuihin.
Siinäpä kesäpäiväksi pohdittavaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti